TUTKIMUS: KOHONNUT VERENPAINE JA MS-AIVOJEN ATROFIA

Huhtikuun 2018 lopulla Los Angelesissa pidetyssä neurologien konferenssissa (American Academy of Neurology) esitettiin tutkimus, minkä päätuleman oli se, että kohonnut verenpaine yhdistyi 194 MS-potilaan aineistossa merkittävämpään aivojen kudoskatoon. Tutkijat kartoittivat potilaiden kardiovaskulaariset riskitekijät ja kuvansivat tutkittavien aivojen leesio- ja kudostilanteen. Viisi vuotta kestäneen tutkimuksen aikana tehtiin kaksi kuvantamista. Jo tutkimuksen alkuvaiheessa todettiin, että kohonnut verenpaine näkyi suurempana aivokammioiden tilavuutena (66.1 mL vs 49.9 mL, P =.015). Viisi vuotta myöhemmin tehdyssä kuvantamisessa todettiin myös selkeämpi muutos aivokammioiden tilavuuden kasvussa (24.5% vs 14.1%, P =.009). Tutkimuksen toteuttajat pohtivat, että MS-potilaiden kardiovaskulaarisilla tekijöillä on mahdollisesti yhteys sairauden etenemiseen pitkällä aikajänteellä. 

Eräät muutkin MS-tutkijat ovat kiinnittäneet asiaan huomiota; alkuvuodesta 2018 julkaistiin tutkimus, missä mitattiin MS-potilaiden istumisajan vaikutuksia verenpaineeseen. Tässä pienimuotoisessa tutkimuksessa yhteys todettiin ja tutkijoiden päätelmät näkyvät tiivistetysti alla. Liikkumattomuus, liika istuminen ovat mahdollinen riskitekijä.

Kohonnut verenpaine on tuskin hyväksi kenellekään ja onneksi siihen voi vaikuttaa elämäntavoilla. Liikunnan monet hyödyt näkyvät tässäkin; aiheesta mukavan napakka teksti duodecimin sivuilla:

Säännöllisen liikunnan vaikutukset lepoverenpaineeseen

• Ehkäisee verenpaineen kohoamista.
• Laskee sekä ylä- että alapainetta jopa neljä yksikköä eli lähes saman verran kuin yksi verenpainelääke.
• Voi mahdollistaa verenpainelääkityksen vähentämisen, jos verenpaine on lievästi koholla.
• Voi yhdessä ravitsemusmuutosten kanssa (laihduttaminen ylipainoisella, suolan ja alkoholin käytön vähentäminen) pitää lievästi kohonneen verenpaineen kurissa eikä verenpainelääkkeitä tarvita.