TUORE TUTKIMUS: TREENI NOSTAA MS-POTILAIDEN BDNF TASOJA JA SUORITYSKYKYÄ


Journal of Neuroimmunology on julkaissut tuoreen tutkimuksen, missä kartoitettiin aerobisen ja pilates harjoittelun vaikutuksia MS-potilaille. Tutkimukseen osallistui 36 MS-diagnosoitua sekä 18 tervettä ihmistä. MS-potilaat jaettiin kahteen ryhmään; treeniryhmä harjoitteli kolmesti viikossa aerobista treeniä (kävelyä 60-80 % sykealueella), minkä jälkeen oli pilates harjoitus. Rentoutusryhmään kuuluneet tekivät rentoutusharjoituksia kolmesti viikossa.

Harjoittelun vaikutuksia mitattiin eri tavoin, mm. immuunipuolustukseen toimintaan liittyvien sytokiinien tasoja sekä BDNF (aivoperäinen hermokasvutekijä) pitoisuuksia. Muut mittaukset liittyivät tutkittavien oireisiin ja toimintakykyyn (mm. tasapaino, fatiikki).

Tämän sokkoutetun tutkimuksen päätulos oli se, että treeniryhmässä todettiin merkittävä BDNF tasojen kasvu 8 viikon aikana sekä tutkittavien toimintakyvyn paraneminen. Artikkelin loppupäätelmässä tutkijat painottivat BDNF tasojen kasvun merkitystä, koska sillä on tunnetusti hermostoa suojaava ominaisuus. Alla kuva julkaisusta, treeniryhmällä selkeästi paremmat BDNF tasot:


"In this study, the balance, functional exercise capacity, and fatigue in MS-EX improved significantly after the 8-week combined exercise whereas the balance, functional exercise capacity in MS-C did not change but fatigue severity increased."


Jälleen yksi tutkimus, mikä osoittaa liikunnan tärkeyden MS-taudissa ja nostaa esille tuon kiinnostavan neurotrofiinin, BDNF:n. Tämän vastajulkaistun tutkimuksen tulos ei ole ensimmäinen, vaan ilmiötä on tutkittu aiemminkin. Tasojen noususta on saatu ristiriitaisiakin tuloksia, mahdollisesti johtuen erilaisista tutkimusasetelmista. Aika lailla samankaltaisen tutkimustulos saatiin 2016 (Wens ym.), jolloin myös kokeiltiin yhdistelmätreenin (aerobinen-voimaharjoittelu) vaikutuksia BDNF tasoihin. Tutkijoiden mukaan MS-potilaiden BDNF tasot ovat yleensä alemmat kuin terveillä verrokeilla, mutta treenin myötä tutkittavien tasot nousivat lähes terveiden ihmisten tasoja. Tutkijoiden loppukaneettina oli BDNF:n mahdollinen rooli hermokudosta suojaavana tekijänä. Tähän liittyen Frota ym. (2009) tekivät kiinnostavan havainnon; MS-relapsien jälkeen BDNF tasot kasvavat ja päättelivät, että BDNF tasot kytkeytyvät sairauden mekanismeihin.



Kommentit

Suositut tekstit