ALFALIPOIINIHAPPO SUOJAA MS DIAGNOSOIDUN HERMOKUDOSTA

Keväällä 2016 jenkkineurologien vuotuisessa konferenssissa (AAN) Oregonin yliopiston tutkijat Rebecca Spain ja Dennis Bourdette esittelivät kaksi vuotta kestäneen, sokkoutetun kliinisen tutkimuken tuloksia.Kyseisessä tutkimuksessa kokeiltiin antioksianttien parhaimmistoon lukeutuvan alfalipoiinihapon vaikutuksia progressiivista tautimuotoa (SP) sairastaviin MS-potilaisiin (54 tutkittavaa). Puolet tutkittavista saivat 1200 mg alfalipoiinihappoa päivässä ja puolet lumetta. 

Tutkimuksen päätulos oli se, että alfalipoiinihappoa (ALA) saaneilla aivojen kudoskatoa oli tapahtunut merkittävästi vähemmän kuin lumeryhmässä. Tutkijat havaitsivat myös trendin kävelynopeuden kasvuun sekä kaatumisien vähenemiseen ALA ryhmässä. 

Tämän tutkimuksen kiinnostavuutta ja painoarvoa nostaa mm. se, että se oli plasebokontrolloitu (double blinded) ja tutkittavat sairastivat progressiivista tautimuoto, mihin olemassa olevat lääkitykset eivät oikein tepsi. Peräti 68 %:n aivojen kudoskadon väheneminen suhteessa kontrolliryhmään on todellakin huomion arvoinen seikka.

Tutkimus julkaistiin NEUROLOGY:ssä syyskuussa 2017 ja se on vapaasti, kokonaisuudessaan luettavissa: Lipoic acid in secondary progressive MS - A randomized controlled pilot trial 

Täydellistä vastausta siihen, että miksi alfalipoiinihappo näytöstäisi toimivan MS-taudissa ei taida vielä olla, mutta joitakin tutkimuksia ja näkemyksiä on vuosien varrella esitetty. Tietääkseni ensimmäinen pilottitutkimus MS-potilailla tehtiin 2005 (Yadav ym.), jolloin 37 MS-potilaalle annosteltiin kahden viikon ajan alfalipoiinihappoa (annokset 1200 - 2400 mg vrk) ja osa sai lumetta. Tämän lyhyen tutkimuksen havainto oli se, että ALA vaikutti suotuisasti tiettyjen tulehdusmarkkereiden (MMP-9 ja SICAM-1) tasoihin ja tämä ehkäisisi t-solujen pääsyä keskushermostoon.

Tulehduksen hillinnän lisäksi yksi näkemys alfalipoiinihapon hyödyistä liittyy solujen mitokondrioiden toiminnan tehostumiseen. Alla olevassa haastattelussa Oregonin yliopiston MS-tutkija Rebecca Spain toteaa, että MS-taudissa mitokondrioiden toiminta on heikentynyt ja alfalipoiinihappo antaa toivottua potkua ongelmaan, mikä voi selittää pilottittitutkimuksen positiivista tulosta (5-6 min kohdalla). Lisäksi hän toteaa, että ALA hillitsee MS-aivoissa mikroglian aktivaatiota. 

Annostuksen suhteen tutkijat painottivat, että he havaitsivat vaikutuksia vain riittävän isoilla annostuksilla. Aiempien tutkimuksien myötä (mm. Yadav 2005) he päätyivät 1200 mg / vrk (therapeutic dose). 

Luettuani tutkimuksesta minua askarrutti, että minkälaista alfalipoiinihappovalmistetta siinä käytettiin. Yleisemmin myynnissä oleva valmiste on ns. raseeminen seos, aitoa ja synteettistä muotoa (R/S). Selkeästi kalliimpi tuote on puhtaasti R-muotoa. Päätin kirjoittaa tutkimusta johtaneelle Rebecca Spainille ja viestissäni kysyin, että mitä tuotetta he käyttivät. Suureksi yllätykseksni hän vastasi, että tutkimuksessa käytetty valmiste oli R/S alfalipoiinihappoa. Vastausviestissään hän totesi vielä, että he aikova tehdä lisää tutkimuksia ALA:n toimivuudesta MS-taudissa. Sellainen on jo käynnissä: Lipoic Acid for Progressive Multiple Sclerosis (MS)  Tutkimukseen rekrytoidaan 118 progressiivista MS-potilasta, joista puolet saavat 1200 mg alfalipoiinihappoa ja puolet plaseboa kahden vuoden ajan. Tutkijat kartoittavat minkälaisia vaikutuksia ALA:lla on liikkumiseen ja aivojen kudoskatoon. Tulokset saataneen keväällä 2021.