Tapaus Saray Stancic - infektiolääkärin MS ja kuntoutuminen
Yhdysvaltalainen lääkäri, Saray Stancic sairastui MS-tautiin 1995. Tuolloin hän oli nuori, infektiosairauksiin erikoistunut lääkäri. Hänen tapauskerrontansa on luettavissa mm. "American Journal of Lifestyle Medicine (12/2018)" julkaisussa. Todella hienosti kirjoitettu artikkeli, minkä keskiössä on MS-tauti ja sen hoito ravitsemuksen, treenin ja muiden terveyttä edistävien tekijöiden (uni, stressinhallinta) myötä. Tekstissä on toisaalta henkilökohtainen vivahde ja samalla tieteellinen tulokulma; Stancic tarkastelee omaa hoitokokemustaan lääketieteellisessä valossa.
Aallon pohjalta maratonille - artikkeli pähkinänkuoressa
Stancic:n artikkelin alussa hän pohdiskelee, että kuinka lääketieteellisesti koulutettu lääkäri päätyy hoitamaan sairauttaan hoitokäytännöistä poikkeavalla tavalla? Hänen kohdallaan MS-tauti alkoi erään yövuoron aikana, tuntohäiriöillä ja myös kipuina molemmissa jaloissa; tie lääkäristä potilaaksi tapahtui nopeasti oireiden myötä ja diagnoosiksi vahvistui MS. Toivuttuaan alkujärkytyksestä hän lähestyi sairastumistaan lääkärin silmin ja sitoutui tiiviiseen hoitosuhteeseen oman neurologinsa kanssa. Lääkityshoito alkoikin pian sairastumisen jälkeen ja aikaa myöten eri oireisiin liittyvien lääkkeiden määrä lisääntyi.
Kahdeksan vuotta diagnoosin jälkeen (2003) Stancic on sairauden ja elämänlaadun osalta heikossa tilassa; sairaus on edennyt, apuvälineet olivat tulleet liikkumista helpottamaan, masennus ja toivottomuus valtasivat mielen. Jonkinlainen käännekohta oli tiedeartikkeli, jonka hän sattumalta luki. Artikkeli käsitteli ravitsemuksen ja MS-taudin yhteyttä. Aluksi Stancic suhtautui siihen suurella varauksella, mutta ajatus jäi kummittelemaan mielen päälle ja hän alkoi perehtymään aiheeseen enemmän. Hän oli hämmästynyt siitä, että ravitsemuksesta on paljonkin tiede evidenssiä, alkaen Roy Swankin tutkimusjulkaisuista 1950-luvulta alkaen. Erityisen suuren vaikutuksen häneen teki Swankin kliininen ravintotutkimus, mikä kesti yli 30 vuotta. Sen tulokset julkaistiin 1990 tunnetuimmassa lääketieteellisessä julkaisussa, Lancetissa.
Stancic:n artikkelin alussa hän pohdiskelee, että kuinka lääketieteellisesti koulutettu lääkäri päätyy hoitamaan sairauttaan hoitokäytännöistä poikkeavalla tavalla? Hänen kohdallaan MS-tauti alkoi erään yövuoron aikana, tuntohäiriöillä ja myös kipuina molemmissa jaloissa; tie lääkäristä potilaaksi tapahtui nopeasti oireiden myötä ja diagnoosiksi vahvistui MS. Toivuttuaan alkujärkytyksestä hän lähestyi sairastumistaan lääkärin silmin ja sitoutui tiiviiseen hoitosuhteeseen oman neurologinsa kanssa. Lääkityshoito alkoikin pian sairastumisen jälkeen ja aikaa myöten eri oireisiin liittyvien lääkkeiden määrä lisääntyi.
Kahdeksan vuotta diagnoosin jälkeen (2003) Stancic on sairauden ja elämänlaadun osalta heikossa tilassa; sairaus on edennyt, apuvälineet olivat tulleet liikkumista helpottamaan, masennus ja toivottomuus valtasivat mielen. Jonkinlainen käännekohta oli tiedeartikkeli, jonka hän sattumalta luki. Artikkeli käsitteli ravitsemuksen ja MS-taudin yhteyttä. Aluksi Stancic suhtautui siihen suurella varauksella, mutta ajatus jäi kummittelemaan mielen päälle ja hän alkoi perehtymään aiheeseen enemmän. Hän oli hämmästynyt siitä, että ravitsemuksesta on paljonkin tiede evidenssiä, alkaen Roy Swankin tutkimusjulkaisuista 1950-luvulta alkaen. Erityisen suuren vaikutuksen häneen teki Swankin kliininen ravintotutkimus, mikä kesti yli 30 vuotta. Sen tulokset julkaistiin 1990 tunnetuimmassa lääketieteellisessä julkaisussa, Lancetissa.
Tutkimusevidenssin myötä Stancic kääntyi oman neurologinsa puoleen ja päätti keskustella ravitsemuksesta osana MS-hoitoa. Hänen neurologi tyrmäsi ajatuksen sanoin; "no diet could change the clinical course of a complicated neurological disabling disorder" ja suositteli jatkamaan MS-lääkitystä. Neurologi totesi hänelle myös, että MS johtuu geeneistä, eikä siten asialle voi tehdä mitään. Stancic jatkoi asian tutkimista ja syventyi egigenetiikkaan eli tieteenalaan, jonka mukaan ympäristötekijät säätelevät/ohjaavat geenien toimintaa. Kaiken tutkimansa tutkimustiedon myötä hän päätti muuttaa elämäntapaansa ja ravinnon suhteen hän päätyi kasvisravintoon (whole food, plant-based diet). Tuolloin hän aloitti myös treenauksen ja lähti liikkeelle vaatimattomasti; 5 minuutin kuntopyöräily aiheutti hänelle aluksi totaalisen uupumuksen ja jalkojen kivun. Aikaa myöten hän kykeni vaativampaan harjoitteluun ja tapahtui kehitystä. Stressin osalta Stancic muutti työkuvioitaan vähemmän kuormittavaksi ja erityisen tärkeänä asiana hän piti nukkumisen korjaamista ("unihygienia").
Muutokset tapahtuivat hitaasti, pienin askelin. Kolmen vuoden kohdalla Saray Stancic oli kuntoutunut jo sen verran, että päätti aloittaa lenkkeilyn. Päättäväisen harjoittelun myötä hänen lenkkeilymatkansa kohenivat ja 2010 hän juoksi elämänsä ensimmäisen maratonin.
Stancicin artikkelin toinen osa käsittelee hänen lääkärin ammattiaan ja siinä tapahtunutta muutosta. Hänen keskeisin kiinnostuksen kohde on terveyden vaaliminen elämäntavoilla. En referoi tuota tekstiosaa tähän, mutta siinäkin paljon kiinnostavaa asiaa. Saray Stancicin kerronta ja hoito-ohjelma on erittäin lähellä Australialaisen lääkäri-MS-potilas George Jelinekin ohjelmaa (OMS).
Stancicin artikkelin toinen osa käsittelee hänen lääkärin ammattiaan ja siinä tapahtunutta muutosta. Hänen keskeisin kiinnostuksen kohde on terveyden vaaliminen elämäntavoilla. En referoi tuota tekstiosaa tähän, mutta siinäkin paljon kiinnostavaa asiaa. Saray Stancicin kerronta ja hoito-ohjelma on erittäin lähellä Australialaisen lääkäri-MS-potilas George Jelinekin ohjelmaa (OMS).
Saray Stancicin haastatteluista löytyy useita youtubelta, mm. tässä yksi:
Kommentit
Lähetä kommentti